Pottaharjoittelu on väistämätön vaihe lapsen kehittyessä kohti itsenäistä taaperoa. Mutta mistä tunnistat lapsesi olevan valmis pottaharjoitteluun? Millaisia asioita pitäisi seurata? Lue alta listamme niistä asioista, joista tunnistat lapsesi olevan valmis pottaharjoitteluun.
Yleensä lapset alkavat olemaan valmiita pottaharjoitteluun 18-24kk ikäisinä. Osa on kuitenkin valmiita jo aiemmin ja jotkut saattavat aloittaa harjoittelun vasta lähempänä 3-vuotis syntymäpäiviä – ja se on aivan normaalia! Pottaharjoittelusta ei ole syytä tehdä kilpailua vaan tärkeintä on tunnistaa milloin lapsi itse on valmis aloittamaan harjoittelun.
Nyt saatat istua siinä lukemassa tätä tekstiä miettien “Luulen, että lapseni on valmis, mutta mistä sen oikeasti tietää?” No, tässä on muutamia merkkejä, joita voi seurailla.
Ensinnäkin, pottaharjoittelun aloittaminen edellyttää muutamien fyysisten kehitysvaiheiden saavuttamista:
- Lapsi pysyy kuivana pidempiä aikoja kerrallaan. Ideaalitilanteessa vaippa tarvitsee vaihtaa 2-3 tunnin välein. Säännölliset, pidemmät ajanjaksot kuivana takaavat sen, ettei potallakaan tarvitse käydä niin usein, eikä se ole siten epämiellyttävää lapselle.
- Lapsen suoli toimii säännöllisesti. Jos lapsesi kakkaa säännöllisesti ja suunnilleen samaan aikaan joka päivä, on pottaharjoittelun aloittaminen helpompaa. Tällöin pottaharjoittelu voidaan ottaa osaksi muita aamutoimia, jos lapsesi käy yleensä silloin kakalla.
- Lapsi osaa vetää housut ylös ja alas (myös housuvaipat) itse. On tärkeää, että lapsi voi toimi itsenäisesti siinä vaiheessa, kun hän osaa tunnistaa milloin vessahätä iskee. Kärsivällisyys sekä kyky riisua ja pukea ovat olennaisessa osassa.
- Lapsi pääsee potalle itse. Jos käytätte perinteistä pottaa niin tämä vaihe tuskin aiheuttaa hankaluuksia. Jos taas käytätte wc-istuinta, niin harjoittelu voi vaatia vähän aikaa ja koordinaatiotaitoja ennen kuin lapsi oppii asettumaan wc-istuimelle ja pääsee sieltä myös pois.
Fyysisten merkkien ja lapsen kehityksen lisäksi voit seurata myös näitä merkkejä, jotka kertovat lähinnä lapsen omasta valmiudesta aloittaa pottaharjoittelu:
- Lapsi kiinnostuu vessassa käymisestä. Jos lapsi haluaa tulla muiden perheenjäsenten mukaan vessaan ja osoittaa kiinnostusta vessakäyntiä kohtaan, kysyy kysymyksiä jne, se on yleensä merkki siitä, että lapsi olisi valmis aloittamaan harjoittelun itsekin.
- Lapsi ymmärtää ja sanoittaa. Lapsi ymmärtää mitä pissa ja kakka tarkoittavat, osaa sanoa ja ymmärtää mm. lauseet “Menen kakalle” tai “Minulla on pissahätä” ja esittää ehkä jopa jotain aiheeseen liittyviä kysymyksiä.
- Lapsi kiskoo vaippaansa, kun vaippa on likaantunut. Jos lapsi alkaa osoittamaan merkkejä siitä, että vaipassa oleva pissa tai kakka häiritsee häntä, niin todennäköisesti lapsi on valmis aloittamaan pottaharjoittelun. Lapsen oma-aloitteinen halu pysyä puhtaana toimii hyvänä motivaattorina.
- Lapsi menee piiloon tekemään tarpeensa. Lapsen piiloutuminen tarpeita tekiessä kertoo siitä, että hän on tunnistanut aikuistenkin hakeutuvan ”piiloon” kun he havaitsevat tarpeen pissata tai kakata. Lapsi matkii tätä käytöstä ja etsii siksi piilopaikan tarpeidensa tekoa varten.
Kun teet päätöksen pottaharjoittelun aloittamisesta, muista että ilman fyysistä ja henkistä valmiutta prosessi voi olla turhauttava ja epäonnistunut. Tärkeintä on ottaa rauhassa ja opetella potalla käymistä kiirehtimättä. Jos haluat onnistua pottaharjoittelussa, niin olennaisinta on varmistaa, että lapsesi on siihen valmis.
Jos päätät aloittaa pottaharjoittelun, niin lue vielä Vinkit pottaharjoittelun aloittamiseen.